Varmuutta viestintään
Haluatko päästä eroon liiallisesta esiintymisjännityksestä? Haluatko oppia ilmaisemaan asiasi selkeästi ja ymmärrettävästi? Tähän sinulla on mahdollisuus viestintälinjan perusopetuksessa: suullisessa viestinnässä sekä radiotyössä.
   Kirjallisessa viestinnässä tavoitteet ovat vastaavanlaisia. Kirjoitat selkeitä, kiinnostavia tekstejä ja rohkenet pian jopa julkaista niitä. 
   Oikealla hetkellä otettu kuva kertoo joskus enemmän kuin tuhat sanaa. Viestintälinjalla opit valo- ja videokuvausta sekä kuvan käsittelyä ja käyttöä julkaisuissa.
   Lehtityössä, www-sivujen teossa ja oman portfoliosi laatimisessa tutustut taittoon eli sivun ulkoasun suunnitteluun.
   Viestinnän opiskelussa lähestyt monenlaisia vastaanottajia monin erilaisin keinoin. Perinteisiimme kuuluvat muun muassa kouluvierailut: teemapäivien suunnittelu ja oppituntien pito alakoululaisille. Kasvatustieteen perusopinnot voit ottaa opiskeluohjelmaasi valinnaisena.
   Uskonnon, yhteiskuntaopin ja kirjallisuuden opiskelu rakentaa maailmankuvaasi. Monet syvälliset keskustelut käydään näillä tunneilla.
   Opiston ulkomaalaiset opiskelijat ovat osittain mukana viestintälinjan opetuksessa. Kielitaitosi kehittyy myös englannin tunneilla sekä vapaa-ajalla ja asunnoissa ulkomaalaisten kanssa.
   Tule rohkeasti syventämään taitojasi ja opiskelemaan uutta. Tule omana itsenäsi: se on paras lähtökohta oppia viestintää.   
 
Missä elämänvaiheessa viestintälinjalle?
Viestintälinjan pääsyvaatimuksena on 18 vuoden ikä.
Useimmat opiskelijoista ovat edellisen kevään ylioppilaita. Joku on halunnut käydä opiston heti 18 vuotta täytettyään ja tullut viestintälinjalle lukio- tai ammattiopintojen välissä. Moni on ollut valmis lähihoitaja, leipuri tai sähköasentaja ja toteuttanut unelmansa opistovuodesta ennen työelämään siirtymistään. Muutama keski-ikäinen on käyttänyt vuorotteluvapaansa viestinnän opiskeluun. Viestintälinjalle voi tulla myös kesken vuoden, esimerkiksi syksyn ylioppilaskirjoitusten jälkeen tai armeijan päätyttyä tammikuussa.

Mihin viestintälinjan jälkeen?
Viestintälinjan tarkoitus ei ole valmentaa opiskelijoita vain toimittajan ammattiin. Muutama linjan käynyt tosin työskentelee toimittajan tehtävissä. Viestintälinjalla opiskelleista valtaosa on lähtenyt opiskelemaan opettajaksi, useimmat luokanopettajiksi tai äidinkielen opettajiksi. Linjalla saakin hyvää valmennusta opetusalan tehtäviin ja pääsykokeisiin. Viestintälinjan käyneitä toimii myös terveydenhoito- ja sosiaalialalla, tekniikan ammateissa, myyntityössä; pappina, juristina ja armeijan palveluksessa. Pääsykokeiden haastatteluissa arvostetaan opiskelua viestintälinjalla.

Mistä rahat opistovuoteen?
Täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotuki on hyvä. Varsinkin sen jälkeen, kun vanhempien tulot eivät enää vaikuta opintotukeen, vuosi opistossa on melkein ilmainen. Tietoa opintotuesta löydät hakupaperit-sivulta. Opistolla jaetaan tietyin perustein myös opintoseteleitä. Tarkempaa tietoa niistä saat kansliasta tai opiston rehtorilta.
Opiskelijoiden työnäytteitä
Viestintälinjan opiskelijoiden oppimisportfoliot kertovat tällä kertaa valinnaisaineista. Anna Rautakoski teki portfolion kuvallisen viestinnän opiskelusta, Sanna Ruokangas tekstiilityön opinnoista ja Elina Ranta-Nilkku taidekerhosta. Nähtävissä on myös edellisen vuoden opiskelijoiden portfolioita. Leo-Lassi Kinnunen teki portfolion radiotyöstä ja Päivikki Impiö sekä Niina Vuorma suullisen viestinnän opinnoista.

Opistoradiossa olevat viestintälinjan opiskelijoiden toimittamat radio-ohjelmat sisältävät myös mielenkiintoista tietoa opistosta. Viimevuotisten ohjelmien lisäksi Opistoradion sivulta löytyy yksi ohjelma opistovuodelta 2008 - 2009. Siinä opiskelijat kertovat, miten he ovat oppineet opistossa englannin kieltä ja millaista on ollut asua yhdessä amerikkalaisten kanssa. Kannattaa kuunnella!
Oppiaineet
Hakulomakkeet

Radiotyö on useimmille viestintälinjan opiskelijoille uusi oppiaine. Kun äänieditointiohjelma tulee tutuksi, radio-ohjelmien koostaminen on mielenkiintoista ja hauskaa.
Useimmat haastatteluohjelmat tehdään
äänieristetyssä studiotilassa. Joskus studiossa on ruuhkaa; silloin äänityspaikka voi löytyä patjavarastosta.
Suullisen viestinnän harjoitusta saadaan myös oppituntien ulkopuolella. Esimerkiksi opiston talvipäivien paneelikeskustelun puheenjohtajana on perinteisesti ollut viestintälinjan opiskelija.

Runonlausunta, pantomiimit ja näytelmät ovat tehokkaita tapoja oppia ilmeikästä esiintymistä. Yleisönä on milloin lapsia, milloin vanhuksia. Opistolla juhlia ja tapahtumia on usein.
Joka toinen viikko on jollakin viestintälinjan opiskelijalla aamuhartausvuoro auditoriossa.
Päivämies on yksi viestintälinjan harjoituslehdistä. Opintokäynnillä Oulussa SRK:n toimitalossa seurataan, miten jutut etenevät toimituksessa ja miten toimittajat ja taittajat tekevät päivittäistä työtään.
Englannin kielen puhuminen kannattaa aloittaa ensimmäisenä opistopäivänä. Tässä viestintälinjan opiskelija (vas.) tekee tuttavuutta Kanadasta tulleiden kanssa.

Useimmat viestintälinjan opiskelijat valitsevat harrasteaineekseen musiikin. Opettaja pitää kuoro- ja soittotunnit kerran viikossa, ja muina aikoina harjoituksiin kokoonnutaan opiskelijan johdolla.


Ranuan kr. kansanopisto
Kansanopistontie 6A
97700 Ranua
p. 016-3552141
sähköposti: opisto@rakro.fi




Noin 270 opiskelijaa on tähän mennessä saanut todistuksen Ranuan opiston viestintälinjalta. Linjanvetäjänä ja suullisen ja kirjallisen viestinnän opettajana on pitkään toiminut Tuuli Hintsala. Ensi syksynä hän on vuorotteluvapaalla mutta palaa työhön taas kevätlukukaudeksi.
Viestinnän opettajan sijaisena toimii ensi syksynä Sampo Sivula. Sampo kertoo: "Olen 26-vuotias teologian ylioppilas. Olen opiskellut myös monenlaista viestintää. Merkittävänä pohjana opinnoilleni oli oma opistovuoteni viestintälinjalla. Mielestäni opistotyö on tärkeää, ja eläminen kristillisessä sisäoppilaitoksessa tuo siihen omaa mielekkyyttään."  Sampon ajatuksiin voit tutustua myös Opistoradion haastattelussa.
Viestintälinjan opiskelijat asuvat toistensa tai opiston muiden täysi-ikäisten opiskelijoiden kanssa 5 - 8 hengen soluasunnoissa. Kuvassa viimevuotiset Perukan kämppikset. Eri puolilta Suomea tulleiden tyttöjen lisäksi solussa asui kaksi tyttöä Kanadasta ja yksi Yhdysvalloista.
Opiskelu viestintälinjalla on käytännönläheistä mutta vaatii usein syvällistä pohdintaa ja pitkäjänteistä työskentelyä. Opiskelun vasta-
painoksi opistossa on monia vapaa-ajanvietto-
mahdollisuuksia. Liikunnan harrastaminen tauoilla tai iltaisin on hyvä ja suosittu rentoutumiskeino.

Radio-ohjelmia tehdessä oppii ihmisten kohtaamista, ilmaisutaitoa sekä radiotekniikkaa. Opiston radioasema lähettää myös suoria lähetyksiä, joissa juontajan työparina on aina äänitarkkailija.




Oppitunneilla pidetyt esiintymisharjoitukset kuvataan videolle ja katsotaan yhdessä. Toiset tottuvat kameraan nopeasti, toiset vähitellen.
Viestintälinjalla keskustellaan paljon, enimmäkseen rennosti ja epävirallisesti mutta myös johdetusti ja aiheessa pysyen kirjallisuustunneilla tai pääsykoeaineiston pohjalta. Videoidut ryhmäkeskustelut ovat hyvää valmennusta monen oppilaitoksen valintakokeisiin.

Teemaviikkojen tapahtumissa käy vieraita, ja viestintälinjan opiskelijat saavat tehtäväkseen  haastatella heitä.
Valinnaisessa kuvaviestinnässä digijärjestelmä-
kamera tulee tutuksi, samoin kuvan käsittely tietokoneella.



Valokuvauksen opiskelussa voit käyttää omaa kameraasi tai opiston kameroita. Valokuvia tarvitaan lehtijuttuihin, opiston nettisivuille ja muistoksi opistovuodesta.




Uskontotuntien ohjelmassa on usein ryhmätöitä ja keskusteluja. Viestintälinjan opiskelijoiden lisäksi tunneilla ovat mukana muut opiston täysi-ikäiset opiskelijat. 
Valinnaisaineet tekstiilityö, tekninen työ, taidekerho ja liikunta täydentävät viestintälinjan opiskeluohjelmaa. 
Yhdessä toteutetut opiskeluprojektit, vierailut, retket ja keskustelut tutustuttavat opiskelijoita toisiinsa ja luovat linjalle hyvän ryhmähengen. Vapaasta ilmapiiristä kertoo vaikkapa kuva, johon vuosikurssi 2008 - 2009 asettui erään suullisen viestinnän tunnin päätteeksi. Opistolle oli tulossa retkeläisiä, ja luokkaan oli tuotu patjoja majoitusta varten. Tovereiden esityksiä seurattiin rennosti patjoilla loikoillen, ja kun Leksalla oli kamera, itselaukaisimella saatiin talvinen lauantaihetki ikuistetuksi.