Takaisin EL:n sivulle

Kevätkuvia
Syyskuvia
Talvikuvia
Henkilökuvia
Kuva kuvasta
Hyviä havaintoja
Ruskaa
Ruskaa ja talvea KVL:n opiskelijoiden kuvaamana. (näpäytä suuremmaksi)

Kuvausharjoitus
Alkusyksystä kuvausharjoitukset luonnistuivat hyvin ulkonakin.
Koneet laitetaan käyttökuntoon.
USB-kaapeli asennetaan tietokoneeseen.
Kaapeli kiinnitetään kameraan kuvan siirtoa varten.

Kuvat siirretään koneelle jälkikäsittelyä varten.
avustaja
Avustajalla on tärkeä rooli.
matikkaa
Näin opitaan matematiikkaa.
Opastus
Opettajalla on välillä kiire.
harjoitus2
Asentaa
Virtajohto kiinni ettei homma keskeydy akun uupuessa.
Editoi
Digitaalista videoeditointiakin opiskeltiin.



Tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006
Valtionavustus virtuaalikouluhankkeen kehittämiseen 2005

Potkua 2

(4.02 Kansanopistojen virtuaalikoulut/Potkua 2-hanke)

Kuvaa


Potkua 2-hanke, loppuraportti                                                    31.12.2006

1. Hankkeen kuvaus

(pohjautuu 25.11.2004 jätettyyn hakemukseen ja 19.5.2005 annettuun päätökseen)

Potkua 2 –työryhmään kuuluivat Ranuan kr. kansanopiston henkilökunnasta Kehitysvammaisten linjan opettaja, ATK-opettaja ja taideaineiden opettaja.

Projektin erityistavoite oli tietotekniikan hyödyntäminen kehitysvammaisen arkielämässä. Hanketyyppi on opinnollisesta kuntoutuksesta ja oppimisvälineistä hyötyvät nuoret. Kirjoituksen, lukemisen ja matemaattisten taitojen oppiminen, suunnitelmallinen rahankäyttö, viestintätekniset taidot (kirjoitusohjelmat, digitaalinen kuvaaminen ja kuvankäsittely, internetin ja sähköpostin käyttö yms.), visuaalisten ilmaisutaitojen kehittäminen (piirustusohjelmat, digit. kuv. ja kuvank.) sekä yleissivistävyys (historia, maantiede jne.) ovat projektin osatavoitteita. Tavoitteena on kaikissa oppiaineissa hyödyntää tietotekniikkaa soveltuvin osin.(Opetussuunnitelma.rtf) 

Hankkeen puitteissa palkattiin koulukäyntiavustajia. Tässä tehtävässä toimi useita henkilöitä. Avustajien rooli on ollut merkittävä kun on työskennelty tietokoneella tai digitaalisen kuvaamisen parissa. Opettajan aika ja voimavarat eivät riitä 8-9 opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaamiseen.

Keskeisenä tehtävänä on ollut opiskelijoiden totuttaminen tietotekniikan käyttöön. Tämä edellytti ohjelmalisenssien hankintaa sekä ohjelmien käyttöön opastavan kirjallisuuden hankintaa, henkilökunnan kouluttautumista ja tiedonhankintaa esim. alan messuilta, sekä alan asiantuntijoiden konsultointia

Hankkeen jatkuvuus turvattiin hankkimalla 5 kpl kannettavia tietokoneita ohjelmistoineen kehitysvammaisten linjan opiskelijoiden käyttöön. Tietokoneita ja ohjelmia opetellaan käyttämään itsenäisesti, niillä tehdään oppimisharjoituksia (kirjoittaminen, lukeminen jne.) ja ne toimivat luovan ilmaisun ja kommunikoinnin välineinä. Oppilailla joilla ei ole puhetta, tai se on hyvin vajavaista, kone tulisi olla käytettävissä kaikissa tilanteissa.

2. Kuinka hanke eteni

Aluksi koulunkäyntiaustaja valmisti pcs-kuvia arkipäiväisen kommunikoinnin ja viestinnän edistämiseksi. Kuvia on käytetty työjärjestyksen ja päiväohjelmien havainnollistamisessa sekä helpottamaan luokka- ja koulutiloissa toimimista (ruokala, pesutupa…).

Lähdettiin tunnustellen liikkeelle. Opiskelijoiden kanssa tutustuttiin Paint-maalausohjelmaan. Harjoiteltiin kirjainten ja sanojen tunnistamista oppimispeleissä. Harjoiteltiin digitaalista kuvaamista ja tutustuttiin kuvan siirtoon tietokoneelle.

Hankittiin tietoa oppimisohjelmista ja ohjelmien valmistajista ja välittäjistä. Haettiin tietoa alan koulutuksesta ja messuilta. Pyydettiin asiantuntijoita konsultoimaan henkilökuntaa (erityisesti työryhmää). Apuna on käytetty alan kouluttajien asiantuntemusta. (mm. puheterapeutit, erityisopettajat.Lisäksi on hankittu käyttöön aihepiiristä tehtyjä tutkimuksia. Hankkeessa mukana oleva henkilökunta on pyrkinyt osallistumaan tarjolla olevaan alan koulutukseen. KVL:n opettaja on tutustunut Reisjärven kristillisen kansanopiston erityislinjan käytänteisiin tietokoneen hyödyntämisestä erityisopetuksessa.

Hankittiin Photoshop Elements ja Office-lisenssit kannettaviin koneisiin sekä Officen ohjelmiin (Word-, Exel- ja PowerPoint) liittyviä selkokielisiä opaskirjoja. Voitiin myös hankkia oma ohjelma PCS-kuvien tulostamiseen. Myöhemmin on hankittu oppimisohjelmia (2-5 ohjelman lisenssillä) pitkällisen harkinnan jälkeen.

Digitaalista kuvaamista, kuvansiirtoa ja varsinkin kuvankäsittelyä päästiin harjoittelemaan toden teolla vasta sitten, kun saatiin kannettavat tietokoneet. Kuvan käsittelyyn on hankittu Photoshop Elements –ohjelmia, jotka osoittautuivat melko vaativiksi. Sen sijaan Picasa-kuvankäsittelyohjelman käyttö oli nopeasti omaksuttavissa. Puolet opiskelijoista oivalsi ohjelman käytön jo lyhyellä opastuksella. Tottumuksen myötä näyttää myös Photoshop Elementsin käyttö onnistuvan ohjauksen alaisena. Myös digitaalista videokuvausta on harjoiteltu ja digitaaliseen editointiin on tutustuttu. Yksi opiskelijoistamme, kuin myös Kuhankosken erityisammattikoululta neljän viikon harjoittelujaksolla ollut  nuori, oppivat jo editoimaan sujuvasti. Tosin ohjaajan läsnäolo on välttämätöntä sekä teknisen neuvonnan että elokuvallisen kerronnan ohjaamisen kannalta.

Kuvausharjoitusten kohteena olivat opiskelijatoverit useampaan otteeseen. Sen lisäksi opiskelijat ovat saaneet vapaasti ”metsästää” kuva-aiheita ja persoonallisia aihevalintoja ja kuvakulmia onkin löytynyt. Huhtikuussa 2006 kuvattiin kahden viikon välein ulkona, jolloin teemana oli "kevään merkkejä".Parhaista kuvista koostettiin Power Point-esitys kevätnäyttelyyn.  Vastaavia teemoja on ollut mm. henkilökuvauksesta, syksyisestä luonnosta ja lumen vaikutuksesta maisemaan. Vanhempien vierailuiltaan 7.10. 2006 valmisteltiin kuva-esitys ”Syksyn värit”, joka esitteli yksityiskohtia syksyisestä luonnosta musiikin säestyksellä. Syksyn edetessä on päästy kuvaamaan myös talvea (”Ensilumi”). Simojärvellä sijaitsevaan Japani-taloon tehtiin retki , jossa tutustuttiin kehitysvammaisten taidetta esittelevään näyttelyyn. Matka dokumentoitiin digikameroilla ja videoimalla. Digivideon editointi valmistui ennen syystyökauden päättymistä. Digitaalisia kuvia on myös hyödynnetty maalausten ja piirustusten tekemisessä.

Kehitysvammaisten linjan opintomatka suuntautui Ouluun, ja liittyi kiinteästi hankkeen tavoitteisiin. Käyntikohteisiin tutustuttiin etukäteen Internetin välityksellä.  Käyntikohteina oli mm. Tietomaa-tiedekeskus ja Merikosken valmentava ja kuntouttava.yksikkö Oulussa sekä Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen ylläpitämät Toivolan ja Varikkotien toimipaikat Muhoksella.

Henkilökunta tutustui Merikosken aluekeskuksen tarjoamaan tutkimus-, kuntoutus- ja koulutustoimintaan Muhoksen ja Oulun toimipaikoissa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen henkilökunta on vieraillut oppilaitoksessamme yhteistyön kehittämisen merkeissä. Lisäksi oma henkilökunta on vieraillut Ylitornion kristillisellä kansanopistolla tutustuen kehitysvammaisten opetukseen.

Perehdyttiin ”Severi” verkko-oppimisympäristöön (http://eevertti.net) osallistumalla koulutukseen Kuhankosken erityisammattikoululla. Ohjelma otetaan käyttöön kevään 2007 aikana ja siitä tullee pysyvä runko kehitysvammaisten tietotekniikka-avusteiseen opiskeluun. Sovittu myös yhteistyöstä harjoitusten luomisessa ja kehittämisessä sekä ”Eevertti-projektiin” liittyen opiskelijoiden videoneuvotteluyhteyksien luomisesta internetissä.

3. Loppupäätelmät

Kannettavat tietokoneet ovat välttämättömiä, koska opetus tapahtuu vaihtuvissa tiloissa ja paikoissa.108 opiskelijan käytössä on 12 –paikkainen atk-luokka, joten kehitysvammaisten linjan oppilailla on harvoin mahdollisuus päästä sinne luokan korkeasta varausasteesta johtuen. Melko pian huomattiin mahdottomaksi tavoitteiden osittainenkaan toteutuminen, jollei opiskelijoilla ole tietokoneita käytettävissä milloin ja missä tahansa. Opetushallituksen edustajan kanssa käydyissä puhelinneuvotteluissa todettiin koneiden hankinnan olevan perusteltua projektin omarahoitusosuudella.

Sopivien ohjelmien löytäminen ja ostopäätösten tekeminen on koettu vaikeaksi, koska tietotekniikan hyödyntäminen erityisopetuksessa on projektissa mukana olevalle henkilökunnallekin uusi asia.

Tiedon tarve osoittautui valtavaksi myös opetushenkilöstöllä. Erityisopetuksen vaatiman osaamisen lisäksi tarvitaan myös tietoteknistä osaamista. Opettajan oppimiskäsitykset ja kasvatustieteelliset näkemykset olivat niinikään koetuksella. Aivan perustaidoissakin olisi paikkaamisen varaa itse kullakin. Sopivaa koulutusta sopivaan ajankohtaan ja vielä siedettävän matkan päässä on vaikea löytää. Sijaisten löytyminen on Ranualla, syrjäisessä erämaapitäjässä lähes mahdotonta. Kun joku opettajista on poissa, tietää se muille lisätyötä ja opiskelijoille turhan ”joutokäynnin” lisääntymistä. Kehitysvammaiset jos ketkä pitävät kiinni totutuista rutiineista ja tutuista henkilöistä. He häiriintyvät varsinkin odottamattomista yllätyksistä ja ennakoimattomista tilanteista. Kaikki eivät ole sopivia työskentelemään heidän kanssaan. Kehitysvammaiset aistivat ja kärsivät muita herkemmin epäaidosta suhtautumisesta. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös sijaisten suhteen. Edellä mainituista seikoista johtuen projektiin käytetty aika, puolitoista vuotta, tuntuu liian lyhyeltä. Ainakin kaksi ehjää lukukautta tarvitaan näillä valmiuksilla asioiden vakiinnuttamiseksi. Se toivottavasti tapahtuu siitä huolimatta, että huomattava osa tukirahoista jää hyödyntämättä määräajan päättyessä.

Mitä jää käteen? Projektia edeltävään aikaan verrattaessa voi todeta varmuudella tietotekniikan tulleen rikastuttamaan opetusta ja opetettavia. Opiskelijan tasavertaisuuden tunne kasvaa, kun kokee toimivansa niin kuin muutkin ikätoverit. Hän voi työskennellä tietokoneella, lähettää sähköpostia tai käsitellä digitaalisia kuvia. Monen opiskelijan kohdalla puuttuva luku- ja kirjoitustaito rajoittaa tekemistä, mutta toisaalta tietokone on mainio väline näiden taitojen oppimiseen. Erityisesti puherajoitteiselle tietokone voi tarjota ainutlaatuisen ilmaisukanavan. Tunteiden ilmaiseminen piirtäen, valokuvaten tai symbolikirjoituksella säästää monelta tuskastumiselta. Vaikka tiedolliset tavoitteet jäisivät saavuttamatta, voi oppilaan itsetunto vahvistua ja mieli eheytyä tietotekniikkaa hyödynnettäessä.

Koulutus ei ole turhaa. Syksyllä 2006 aloitti 9 opiskelijaa, joista 1 keskeytti opintonsa ensimmäisen kuukauden jälkeen. Edellisvuodelta jatkoi 3 opiskelijaa, jotka olivat keskimääräisesti taidollisesti pidemmällä tietotekniikan hyödyntämisessä kuin uutena aloittavat 5 opiskelijaa. Tästä voidaan päätellä ettei koulutus ole turhaa. Sen mittaaminen, oppivatko opiskelijat tehokkaammin (ja minkä he oppivat tehokkaammin) tietokoneavusteisesti kuin perinteisillä oppimismenetelmillä vaatisi laajemman tutkimuksen. Tutkimuksen tekeminen ja opetussuunnitelman hiominen olisi sopiva aihe jollekin erityisopetuksesta gradua suunnittelevalle.

Hankkeen asiakirjat ja muu materiaali on nähtävillä Ranuan kr.kansanopiston monistamolla Potkua 2-mapissa sekä opiston www-sivuilla (www.rakro.fi/Perusoppijakso/kehitysvammaisten_linja.html) ja OPH:n sivuilla.